Reiän metafysiikka

ripped

Silmäpaoille revityt huivit ja laivan kokoiset rikkinäiset t-paidat riippuivat vieri vieressä Zaran tangoissa. Niiden yläpuolelle oli asetettu kyltti Nouvelle collection. Mitä? En ole muodin edelläkävijä, mutta jotenkin odotin, että tänä syksynä niittirepaleromantiikka olisi jo väistynyt jonkin muun tieltä. Vai kuvastavatko mallistot maailman tilaa? Työpaikka meni alta, asuntolainan lyhennykset myöhässä, Kiinassakin kuului joku kylä hautautuneen mutaan.

Ja meidän kun piti taistella minihameella lamaa vastaan.

Miksi revitty on trendikästä? Aidot repaleet kai syntyvät käytössä. Minullakin on farkut, jotka ostin vuonna 2001 – ne ratkesivat polvien kohdalta aivan muutama päivä sitten. En silti raaski heittää niitä pois, koska ne istuvat mainiosti. Ja tuntuuhan se sentään hyvältä mahtua melkein kymmenen vuotta vanhoihin farkkuihin. Mutta mikä on kaupasta revittynä ostetun t-paidan funktio? Mitä se kertoo? Rakastan tätä paitaa niin paljon, että puen sen, vaikka se on jo aivan rikki? Mutta sehän on uusi. Hmm.

Olen antanut itselleni kertoa, että punk syntyi aikoinaan poliittisen ja taloudellisen tilanteen seurauksena. Vihainen nuoriso teki vihaista musiikkia ja pukeutui vihaisiin vaatteisiin. Punkpukeutuminen nähtiin kai vastalauseena vallassa olevien porvarien vanhoillisena pidetylle tyylille. Grunge teki saman yhdeksänkymmentäluvun alussa – juppius ja kulutus olivat out, elämää piti yksinkertaistaa. Yksilöä korostavat olkatoppaukset ja futuristinen blingbling hävisivät. Grungemateriaalit olivat kulutusta kestäviä. Farkut, armeijatakit, Converset. Reiät ja nypyt kuuluivat asiaan, koska niitä nyt vain tulee vaatteisiin, joissa eletään vuodesta toiseen. Grungetyyli kulminoitui Kurt Cobainin MTV Unplugged – villatakkiin. Siihen legendaariseen kodittoman miehen villatakkiin.

Mitkä sitten ovat vuoden 2009 reikämuodin vaikuttimet? Nyt yhdistetäänkin kulahtanut ja kullattu; venyvä itsetehty ja korkeaharteinen luksustuote. Tai sitten luksustuote on kulahtanut. Miksi? Voisihan tässä myös kysyä, miksi mikään on trendikästä ja pohtia, miten muoti syntyy ylipäätään. Yleinen asiaintila, kyllästyminen edelliseen, uusien materiaalien keksiminen, vanhojen yhdistely, ketjureaktiot. Harva keksii nykyään aidosti uutta. Toisaalta, miksi pitäisikään.

Ehkä revittyä neulosta pitää arvottaa vain esteettisten ominaisuuksiensa vuoksi. Vaatteitahan kuvaillaan usein sanalla kaunis – itsekin pidän kauniista vaatteista ja tavaroista. Mahdollisesti filosofisena kannanottona? Reikä, tuo tuntematon tyhjyys. ”Olevainen ja ei-olevainen kumpikin herättää toisen esiin; samoin kuin vaikea ja helppo, kaukainen ja läheinen, korkea ja matala […]”*

Käyn usein katselemassa Sugar Kanen purettuja t-paitoja. Saatan kuvitella mielessäni, miltä viileä purettu kude tuntuisi iholla. Jes! Nämä ovat elämys, leikkiä materiaalin kanssa. Raikkautta. Tätä lisää.

Taisin taas lähteä sivuraiteille. Kuka minä olen puhumaan? Nytkin käytin kaksi tuntia elämästäni kirjoittamalla kahdeksan kappaletta rei’istä sanomatta oikeastaan mitään. Lopettaisin mielelläni toteamalla ostaneeni sen reikähuivin, mutta eikö se olisi aika kliseistä. Sanon sen sijaan, että ostin yhden pellavaisen alemekon. Sekin oli massatuotantoa.

*) Teosofi Pekka Ervastin Tao Te Ching -suomennos vuodelta 1925.
Kuva: Revitty t-paita Polyvore, muut filtterit ja taustat sxc.hu ja minä.
N.B. Omistan erinäisiä itserevittyjä ja/tai leikeltyjä t-paitoja, joista pidän kovasti.

Advertisements

11 Responses to “Reiän metafysiikka”


  1. 1 Nina 12/08/2009 at 6:59 pm

    En halua että vaatteissani on reikiä. Heitän reikäiset vaatteet roskiin tai käytän rätteinä. Usein yritän myös ensin korjata niitä. Vaikka rikkinäiset ja revityt vaatteet on muotia niin en pidä niistä koska niissä on reikiä. Taidan olla kuin mummo joka parsii sukkia parsimasta päästyään. Tai sitten en vain ymmärrä. Minulla ei teininäkään ollut revittyjä farkkuja koska ne olivat mielestäni epäsiistit. Sanon ma. Ugh.

  2. 2 thatmay 12/08/2009 at 8:41 pm

    Nina: itse taas olen huppufanaatikko – minusta hupulliset trikoopaidat ovat jotenkin epäsiistejä. Hupulliset takit tietysti ovat eri asia. Ja kyllä kai minulla on muutama college-svetari, joissa on huppu… mutta harvemmin tällaisten hupullisten paitojen huppua oikeasti tulee käytettyä. Ristinsä kullakin, jos nyt näin voi sanoa!

  3. 3 Essi 12/08/2009 at 10:51 pm

    Massatuotanto on tavallaan surullista, mutta lähdetään nyt siitä, että muoti on myös taidetta, jolloin massatuotanto on sama kuin halpa juliste Picasson mestariteoksesta. Jos ajatellaan näin, niin reikäinen paita on idea. Oletetaan, että reiät eivät ole sattumanvaraisia, vaan tarkkaan harkittuja. Harkittuja sen mukaan, että miten ne muuttavat vaatteen istuvuutta. Tai sitten sen mukaan, että mitä ne tuovat esille siinä missä ehjä paita peittää. Silloin reiästä tulee idea joka antaa sen kantajalle mahdollisuuden luovuuteen. Mitä pistetään reiän alle? Vastaus siihen on täysin make or brake tässä suhteessa. Hyvin yhdisteltynä se voi olla jopa haute couture, huonosti yhdisteltynä se on yhtä mautonta kuin ikean juliste olohuoneen seinällä. Ja voidaan tietty olettaa, että näitä ikea julisteita pyörii kadulla enemmän kuin haute couturea kun reiät kerran on kaikkien saatavilla…

  4. 4 thatmay 12/08/2009 at 11:21 pm

    Olen muuten viime aikoina huomannut, että massamuodin seuraaminen ei välttämättä tarkoita pelkästään päättömästi lauman mukana kulkemista. Emme kai ole loppujen lopuksi niin erilaisia, etteikö samanlainen idea voisi syntyä eri aivoissa samaan aikaan. Olemmehan kaikki kuitenkin enemmän tai vähemmän kulttuurimme tuotteita…

    Toissaviikolla koin pakottavaa tarvetta hankkia syksyksi käytettyjen vaatteiden liikkeestä villainen ruusuhuivi (sellainen romani-ominainen). Ajattelin, että siinäpä jotain piristävää ja erilaista muuten niin harmaana esittäytyvään syysmuotiin. Kas kummaa, heti seuraavana päivänä huomasin, että juuri sellaisia huiveja oli lähin vaatekauppa pullollaan, vieläpä niin, että huiveja oli hyllyillà suorastaan enemmän kuin vaatteita. Kaikenvärisiä, kirjailtuja ja kirjailemattomia, kukkakuvioisia, paisley-kuvioisia, turkooseja ja vihreitä ja ruskeita. Kukamitähäh.

  5. 5 sugar kane 13/08/2009 at 12:08 am

    Mua pistää vihaksi noi valmiiksi revityt, huonosti tehdyt vaatteet. Eihän reikäisten vaatteiden myymisessä ole ollut mitään uutta sitten alkuperäisten punkkareiden ja Westwood-McLaren-pariskunnan Sex-shopin, mutta kuitenkin on asioita ja asioita. Mun purkama paita on eri asia kuin Zaran valmiiksi purettu paita, ja Raquel Allegran tai vaikka Helmut Langin oivallukset sen purkamisen suhteen ovat taaas aivan oma asiansa. Kuka mitäkin.

    Mä pidän dekonstruoinnista näköjään “aina” (uskallan sen jo 20 vuoden muootiharrastuksen jälkeen aika varmaksi sanoa), ja itselleni reikäiset, runnellut, venytetyt ja vanutetut vaatteet ovat kauniita – kunhan niiden tuntu ja _koko tarina_ kestää lähemmän tarkastelun. Mä vedän sen rajan kertakäyttöisiksi tarkoitettuihin suikaleisiin, oli valmistaja kuka vaan. Omat paitani olen tarkoittanut kestämään aikaa ja katseita – kun kyllästyy pitämään niitä päällään, seittimäinen kudos näyttää yhä kauniilta seinälle ripustettuna.

  6. 6 thatmay 13/08/2009 at 9:17 am

    Sulla on tosiaan paljon pidemmälle viety ideologia tuossa taustalla. Vaatetta pitääkin voida tutkiskella monesta eri näkökulmasta, ja onneksi on vielä niitä ihmisiä (kuten esimerkiksi sinä sekä mainitsemasi tyypit) jotka sitä jaksavat tehdä.

    Jotenkin mulle tuli noista Zaran jutuista niin semmonen fiilis, että joku markkinamies on aikansa niitä reikiä ihmetellyt, ja vihdoin ottanut itseään niskasta kiinni ja hieronut käsiään myhäillen “Money time!”.

    Myöntää täytyy, että usein hankin vaatteeni ilman sen kummempia ihmettelyjä tai pohdintoja ihan sillä perusteella, miellyttääkö vaate silmää tai omaa (vähäistä) tyylitajuani vai ei – massamuotia tai ei.

  7. 7 Kamicha 13/08/2009 at 11:32 am

    Lievästi kyynisenä sanoisin, että valmiiksi kulutettujen vaatteiden ilmestyminen “tavallisen ihmisen vaatekauppoihin” on vain ja ainoastaan merkki tuotantoprosessien kehittymisestä. Kuluttaminen ja purkaminen ovat ikävää ja aikaavievää käsityötä – tai ajan ja oikean kulutuksen armoilla – ja siksi tähän asti sovellettavissa tehokeinona vain kalliimpiin vaatteisiin. Dieselkö se oli, joka aloitti farkkujen kuluttamisen ja toi valmiiksi repaleisen ja haalistuneen denimin tavallisen kuluttajan ulottuville?

    Reikä vaatteessa ei enää länsimaassa voi olla viesti siitä, että käyttäjällä ei olisi mahdollisuutta pukeutua ehjiin vaatteisiin (yksinkertaistaen ja kaunistaen asioita). Siksi reiän estetisoiminen laajassa mittakaavassa on mahdollista. Siksi reikä voi myös yksilötasolla aiheuttaa vastustusta. Jos on kouluikäisenä hävennyt kuluneita ja ehkä paikattuja vaatteitaan, voi reiän estetiikka jäädä tavoittamatta.

    Tämän reikämuotiaallon henki on ratkaisevasti erilainen, kuin grungen tai punkin. Jos grungen viesti oli, että muodottomaksikin kulahtanut vaate kelpaa vielä aivan hyvin käyttöön (erityisesti nuoren ja kauniin varren verhoksi), tämän päivän reikämuodin viesti tosiaankin on, että reikä vaatteessa voi olla kaunis. Tämän päivän pintamuodista en löydä oikein hakemallakaan idealismia, ehkä jotain lievää ekologisuuspyrkimystä, joka sekin useinmiten latistuu vähintäänkin aavistuksen epäilyttäviksi markkinointiväittämiksi.

    Aito ajan patina on pitkään ollut haluttua sisustuselementeissä, myös joissain vaatemateriaaleissa (denim, nahka) – ja tuotanto on vastannut kysyntään, markkinoilla on paljon myös uusvanhaa. Ennustan, että reiän estetiikka on tullut massatuotettuihin vaatteisiin – muuhunkin kuin denimiin ja nahkaan – jäädäkseen. Ei ollakseen esillä koko ajan, vaan ottaakseen oman syklinsä olkatoppaussyklin, pillifarkkusyklin, prinsessahamesyklin jne. rinnalle.

    Mutta myös minulle henkilökohtaisesti kaikenlainen hajottamisen, haalistumisen ja rikkimenemisen estetiikka on tärkeää. Se muistuttaa minua kaiken katoavaisuudesta – kornia, mutta totta. Se myös paljastaa rakenteita ja ideoita kuorrutuksen alta ja toisinaan pakottaa keskittymään muotoon pinnan sijaan, toisinaan muuttaa tavanomaisen pinnan tylsästä kiinnostavaksi.

    Ja tykkään siitä, ettei hajonneita sukkahousuja tarvitse enää heittää suoraan roskiin – peilinpyyhinten tarve ei ylitä meidän taloudessa rikkoutuneiden sukkahousujen tuotantonopeutta, ainakaan talvella.

  8. 8 thatmay 13/08/2009 at 11:49 am

    “Se myös paljastaa rakenteita ja ideoita kuorrutuksen alta ja toisinaan pakottaa keskittymään muotoon pinnan sijaan, toisinaan muuttaa tavanomaisen pinnan tylsästä kiinnostavaksi.”

    >>> ja etenkin muuttaa materiaalin tuntua ja tekstuuria, luulen ma.

  9. 9 thatmay 13/08/2009 at 11:51 am

    ps. Vitsit, blogini ei ansaitse näin upeita ja ajateltuja kommentteja! Olette kaikki ihania. Opin jokaisesta kommentista jotain, kiitos.

  10. 10 anna 15/08/2009 at 5:58 pm

    eerittäin hyvä kirjoitus!

    ymmärrän oikeasti vanhan yhdistämisen uuteen, mutta en minä halua ostaa kaupasta suurella rahalla rikkinäistä paitaa!
    löydän rikkinäisen paidan halutessani omasta ja sukulaisten vaatekaapista!
    onhan tässäkin monta puolta, eriasia jos puhutaan huippudesignerista joka luultavammin tekee jotain hätkähdyttävää (tuli nyt comme’s de garqonsin systeemit mieleen, kerrokset ja solmut ja asiat), muutenkin olen polttanut päreeni halpakauppojen kertakäyttökulttuuriin.

    kuluminen on kaunista, vanhoissa tavaroissa. ne kuluvat arvokkaasti, koska ovat usein sitä laatutyötä. halvasti ja huonoista materiaaleista tehdyt asiat kuluvat vain ja ainoastaan rumiksi ja käyttökelvottomiksi.

  11. 11 thatmay 16/08/2009 at 2:13 pm

    Niin, ehkä se on nimenomaan tuo kertakäyttökulttuuri joka minuakin risoo.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s




Ota yhteyttä

reallyclean@live.com

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.

Join 2 other followers

Kalenteri

August 2009
M T W T F S S
« Jul   Sep »
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31  

Shop


%d bloggers like this: