Archive for October, 2009

Housut

thaipants

Aika harvoin intoonnun uusista housumalleista. Tiedän, että ainoat, joissa näytän hyvältä, ovat leveälahkeiset maata hipovat matalahkovyötäröiset housut. Muualla kehossa muodon irtiottoja voi harrastaa, mutta housumallia en vaihda. Varsinkin kun muut vaihtoehdot ovat suurinpiirtein pilli, porkkana, haaremi, bootcut… tai leggings.

Nyt olen kuitenkin myyty: Kookain pantalon thaï. Mitä noissa oikeastaan tapahtuu? Toisesta lahkeesta erkanee… kietaisuhame? Muutaman vuoden takaisten hame-housu -yhdistelmien (hrrr) kanssa näillä ei silti vaikuta olevan mitään tekemistä.

Chic.

Kuva Kookai.fr

Advertisements

Unta

laukut02

laukut03

laukut01

laukut04

laukut05

laukut007

laukut08

Homeentuoksuisessa pahvilaatikossa, kellarissa, asuu kokoelma laukkuja. Tämä on outlet tukahduttamilleni tyttömäinen tyttö fiiliksille – satiinia, paljetteja, helmikirjailuja.Vaaleanvihreät, keltaiset, fuksianpunaiset otan esille ehkä jonain värikylläisempänä päivänä. Kuvittelin kai säilöväni niitä pienelle prinsessalle. Laukkujen levittäminen olohuoneen matolle, eräänlainen mielikuvitustrippi sekin.

Haaveilen makuuhuoneen katon vuoraamisesta metalliverholla, jossa roikkuu vedenvärisiä kristalleja. Vuodetta peittäisi kitinvärinen intiansilkkipeite ja valkoiseksi maalattujen kattorakenteiden tuntumassa leijailisi tulikärpäsiä.

Girly girl pitää implementoida överisti tai ei ollenkaan.

Quand on m’oublie le sens de ma vie disparaît

tee

Shangri la
L’huile d’onagre, l’herbe de blé, algues.

Palais Royal
Lambert Wilson, Catherine Deneuve, Valérie Lemercier.

Fée des neiges
Barbe à papa et paillettes pour toutes les fées, petites ou grandes.

Tisane
Camomille, verveine.

Joskus elämä maistuu paremmalta ranskaksi. On kuin arkisia asioita ja ongelmia ei silloin olisikaan. Kesäyön unelma, sinne minä haluan vajota.

Uskottelen itselleni, että keijukaisia on olemassa ja lennän jonnekin, jossa kaikki on pehmeää, raikasta ja ilmavaa. Jonnekin, jossa saa hengittää molemmilla keuhkoilla. Avant que tout s’éveille attrapez-moi mais pas le bout des ailes une fée c’est fragile parfois.

Kolmekymmentä ja kaksi asiaa MINUSTA

32

Maanantain ja tiistain välisenä yönä tuli talvi. Eihän meillä täällä Luxemburgissa mitään lunta tietenkään vielä ole, ja hyvä vaan jos pysyykin poissa koko talven. Mutta eilen huomasin, että ensimmäistä kertaa sitten viime talven aurinko ei ollut vielä noussut edes siihen mennessä, kun parkkeerasin auton pojan koulun parkkipaikalle. Jotain ihmeellistä sumunsekaista tihuvettä sateli harvakseltaan – niin paljon, että tukka meni linttaan, mutta ei vielä aivan sateenvarjoa tarvitsevasti. Ggghh.

Alkuviikon sairastelin kotona jotain ihmeellistä vatsatautia, joka veti mehut mutta joka ei onneksi täyttänyt tarkoitustaan sisuskaluja tyhjentävästi. Kiitos domperidone.

Muuta en ole tällä viikolla sitten ehtinyt tehdäkään, paitsi ehkä miettiä seitsemää kuriositeettia itsestäni. Inna ja Janita heittivät minulle nimittäin jo monessa muussakin blogissa kiertäneen haasteen (kiitos!), jota en tällä kertaa laita eteenpäin (pitäisi nimetä vain seitsemän palkinnon saajaa? Samalla voisin julkaista selaimeni suosikit!). Niin, en oikeastaan tehnyt tätäkään miettimistyötä kovin perinpohjaisesti. Jonkinlaisia faktoja kerroin itsestäni nimittäin jo aiemman blogini puolella, ja kun elämässäni ja/tai itsessäni ei tällä välin ole mikään juurikaan olennaisesti muuttunut… voilà:

  1. Pidän IT- ja insinöörihuumorista sekä ennenkaikkea Think Geek -putiikista. Olen ikuisesti katkera lähipiirilleni, joka ei vieläkään ole tajunnut, että olen tosissani, kun listaan usb-kaapelilla toimivan kahvikupinlämmityslevyn joululahjalistalleni.
  2. Vihaan epäkäytettäviä ja epäkäytännöllisiä laitteita. Erityismaininta hotellihuoneille, jotka ovat niin cutting edge, että tavallinen pulliainen ei löydä valonappuloita saati suihkua tai edes erota suihkusaippuaa hammastahnasta. Toinen erityismaininta Sony Ericssonin ja Motorolan puhelinten käyttöliittymille. Suuri graaaah!
  3. Lempivärini teinivuosina oli persikka.
  4. Rakastin lukioaikoina Italiaa ja Eros Ramazzottia.
  5. Penkkareissa pukeuduin mafiosoksi. Päälläni oli isän tumma puku ja ikivanhat lakeerikengät, jotka itse asiassa olivat isäni hääkengät. Kuvisopettajani piti asua mahtavana.
  6. Pidän maantiedosta tieteenä, enkä tajua, miksi en alkanut opiskella sitä päätoimisesti lukion jälkeen. Ajattelin vissiin, että sinne on kauhean vaikea päästä, kun pääsykoekirjatkin olivat ylihelpon tuntuisesti lukion mantsankirjat. Minusta olisi tullut hyvä säätyttö. Tai hurricane hunter.
  7. Olen enemmän taolainen kuin kristitty, vaikkakin ylipäätään olen sitä mieltä, että kaikkien uskontojen päämäärä on sama. Yin & Yang, man.
  8. Menin naimisiin kaupungintalolla.
  9. Ambient-musiikki. Ei hissimusiikki, ambient. Jes.
  10. Tai no, teininä diggasin vanhaa suomalaista punkkia. Hilselp ja niin edelleen.  Äidiltä piilossa.
  11. Tein teininä paljon muitakin asioita, joista äiti ei ollut perillä. Muun muassa kähvelsin kerran mökin avaimet keittiön kaapista ja huristin poikakaverini kanssa maanseudun rauhaan viettämään romanttista iltaa takkatulen loisteessa.
  12. Olin silti opettajien lemmikki ja sain hyviä numeroita koulussa, joten no panic.
  13. Olen ollut töissä päiväkodissa.
  14. Raskausaika tuntui minusta ihan kaaauuuhean pitkältä enkä juuri nauttinut siitä lainkaan. Synnytys sen sijaan oli hauskaa. Synnytyksen jälkeiset yöheräilyt sen sijaan eivät, varsinkaan kun kukaan ei kerro, että ne eivät välttämättä rajoitu ensimmäisiin kolmeen-neljään kuukauteen vaan parhaassa tapauksessa kestävät sinne kolmeen-neljään ikävuoteen asti. (Toim. huom. viiteen)
  15. En erityisesti pidä pianomusiikista. Taustalla lienevät lapsuuden pianotuntitraumat.
  16. Häpesin ala-asteella varpaitani. Uimahallikäynnit olivat painajaismaisia, vaikka varpaani tuskin silloin kiinnostivat ketään.
  17. Kun asuin Helsingin ulkopuolella, harmittelin aina pitkää kotimatkaa baari-illan päätteeksi. Kun asuin Helsingin keskustassa, en juurikaan käynyt baarittelemassa oikeastaan missään. Kohtalon ivaa?
  18. En osaa tanssia. Minulla on tanssigeenin asemesta puujalkageeni. En vaan taivu tanssimaan. Se ei tietenkään minua estä, varsinkaan jos pohjina on muutama lasillinen kuplivaa.
  19. Pidän vanhoista James Bond-filmeistä.
  20. Voin helposti kuluttaa koko illan katsomalla saman tv-sarjan uusintoja.
  21. En ole mikään siisteyden perikuva. Vaatteeni lojuvat pitkin lattioita, kuitenkin nykyään omassa huoneessaan. Tämän myötä menetän myös oikeuteni valittaa toisten lattialla lojuvista vaatteista.
  22. Onneksi meillä käy viikoittain vieraita. Se tarkoittaa sitä, että on pakko siivota. En kestä sitä, että ystäväni näkevät kotini sotkuisena. Mieheni perheenjäsenet kokevat kuitenkin oikeudekseen saapua ilmoittamatta, tai mahdollisesti niin, että ovat kotiin tullessani jo ovella kolkuttelemassa. En tajua enkä kestä sitä. Mieheni sanoo, että se joka saapuu ilmoittamatta, saa myös luvan olla välittämättä sotkusta, mutta ei se ihan niinkään mene. Onneksi on yin&yang.
  23. Minulla on ollut marsu, koira, kolme akvaariota, kaksi muuta marsua ja vielä neljäs marsu.
  24. Ennen lapseni syntymää oli järjestystä rakastava, pidin työpöytäni aina puhtaana ja olin aina ajoissa. Nyt, lapseni syntymän jälkeen, olen sekasortoinen, työpöytäni on kuin pommin jäljiltä ja olen aina myöhässä.
  25. En jaksa katsella filmejä, joissa ei ole tekstitystä samalla kielellä kuin filmin puhuttu kieli. Katson englanninkieliset filmit englanninkielisellä tekstityksellä, suomalaiset suomenkielisellä ja niin edelleen. Hätätapauksessa muunkielinen tekstitys sopii myös, jos siis sitä ymmärrän.
  26. Vihaan pyykinpesua, enkä vähiten siksi, koska pyykkitupamme on kellarissa. Tuntuu turhalta riisua vaatteet yläkerrassa, raahata ne kaksi kerrosta alaspäin pesuun ja kuivaukseen ja taas kaksi kerrosta ylöspäin kaappiin. Kylppäriin sijoitettu pyykinpesupiste on nerokas keksintö.
  27. Rakastan lentokenttiä ja niiden shoppailumahdollisuuksia. Pariisin Charles de Gaulle -kentällä on kokemukseni mukaan terminaaleja, joissa EI ole shoppailumahdollisuutta. Se on syvältä.
  28. En enää inhoa sokeroitua popcornia yhtä paljon kuin ennen. Oikeasti, se on jopa aika hyvää.
  29. Pidän porkkanalaatikosta, maksalaatikosta, kaalilaatikosta, perunalaatikosta sekä kaikista kiusauksista. Olen uuniruokatyttö.
  30. Illallisen saaminen pöytään joka ilta on suuren ponnistuksen takana. En oikeastaan liiemmin pidä ruuan laittamisesta.
  31. Olen koko sydämestäni koulu- ja työpaikkakiusaamista vastaan, ja olen työpaikallani yksi kiusattujen tukihenkilöistä. Yritän silti parhaani mukaan välttää Sopranoistakin tuttua lausetta “…and how does that make you feel?”. Se on aika kliseinen.
  32. Näen asiat usein kaikista mahdollisista perspektiiveistä, joten olen kaiken kaikkiaan melko päättämätön ihminen.

No niin, näitä ei nyt ollut ihan sitä vaadittua seitsemää. Vetoan Blaise Pascalilta lainaamaani sitaattiin: I have written you a long letter because I did not have time to write a short one.

Painonappimekko

nappeja01

nappeja02

nappeja03

nappeja04

nappeja05

Idea niitatuista ballerinoista muhi päässäni muhimistaan, kunnes kaupasta löytyi läpimitaltaan 15mm suuruisia mustia painonappeja ja kunnes eräänä kauniina sunnuntaipäivänä (=tänään) kärsivällisyyteni tuntui olevan venyteltävissä. Ensimmäisessä kuvassa nappeja tuntuu olevan aivan liikaa (kuusi kuuden pakettia), mutta niin ne vaan hävisivät ikivanhan, moneen kertaan kavennellun ja lyhennellyn mekon pintaan kuin pisara mereen. Eivät toki ilman verta, hikeä ja neulanpistoja.

Mallailin nappeja muutamaan otteeseen vyötärölle, pääntien ympärille, kolmioksi, nauhaksi… mutta tulin siihen tulokseen, että premeditoidun kuvion aikaansaaminen olisi liian hermoja koetteleva koitos, ja päädyin tuommoiseen summittaiseen random-sommitelmaan. Mielelläni tuohon vielä toisen samanlaisen satsin upottaisin. Efekti sinänsä ei ole hassumpi.

Neule on muuten tämän valkoisen pörrönumeron nahkasuikaleella taltutettu identtinen kaksonen.

Kuin ennenvanhaan

edestatakaa01

Nahkaranneosat toivottavasti henkivät sellaista, että mua ei niin vaan jymäytetä. Ollaan nimittäin tästä kohtsillään Tupperware-kutsuille lähdössä.

Pakkomielle, osa n.

jakkujakku01

jakkujakku02

Huopa ja polyesterisatiini jatkavat teemaa kiiltävän ja huokoisen liitto. En taida koskaan kyllästyä tähän jakkuun.


Ota yhteyttä

reallyclean@live.com

Viime päivien eniten klikatut

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.

Join 2 other followers

Kalenteri

October 2009
M T W T F S S
« Sep   Nov »
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031  

Shop