En ole mikään pitkäjänteinen julkaisija.  Aiemmat blogini ovat kaikki tukehtuneet tai kuihtuneet omia aikojaan, mikä mistäkin syystä. Viimeisin, Spending it, alkoi joulun 2008 paikkeilla ahdistaa: uudet vaatteet, tavarat, kulutus, kulutuksen kommentointi, kaikki se. Ei huvittanut enää. Se oli harmi, sillä Spending itin tuoma yhteisöllisyys antoi minulle paljon. En voi väittää, ettenkö pitäisi shoppailusta. Silti – finanssikriisi ja ilmastonmuutos pyörivät mielessäni. Tunsin itseni ja oloni pysyvästi kyllästyneeksi. Aloin leipoa, uusiokäyttää vaatteitani, suosia lisäaineettomia vartalonhoitotuotteita ja vähentää ruokakilometrejä, siis raaka-aineiden syntymisen ja niiden syömisen välistä etäisyyttä. Halusin elää vihreämpää elämää – haluan vieläkin. En silti tunne olevani oleellisesti erilainen tai muuttunut. Asusteet, vaatemateriaalit, kaikenlaiset girl propsit kiinnostavat entiseen tapaan.

Viime aikoina mielessäni on välähdellyt ajatus tekohengittää Spending it eloon. Käväisin vilkaisemassa viimeisimmän postauksen kommentteja. Kulutin hetkisen vaihtelemalla blogin nimeä hieman ekologiseempaan suuntaan: Spending some of it? Not spending it? Using it? Tällaista se on, kun jokin pakottaa julkaisemaan höpönpöppöä blogistanian ruodittavaksi.

Loppujen lopuksi halusin kuitenkin aloittaa puhtaalta pöydältä. Poltetaan sillat, tuhotaan arkistot ja katsotaan eteenpäin! Ei muuta. Olisin kyllä voinut nimetä tämän suomeksikin: Puhdas. Aloitan alusta. Haluaisin luetella tässä blogini aihepiirejä, mutta luulen, että on parempi pitää ovet avoinna: valitsen kategoriattomuuden. Tai ei – luvassa lienee tuokiokuvia elämästäni, ehkä pohdintoja ja poimintoja popkulttuurin ilmiöistä, kenties minimittaisia tweettauksia. Lupauksia en anna. No jaa, eiköhän mukaan mahdu myös trendibongailua ja niitä lyömättömiä pitkiä mustia housuja. Trinny and Susannah, I still love you.

May, kolkyt ja risat.

Lisäys elokuussa 2009:  En tiedä, miksi sekoitan blogissani suomen ja englannin. Varsinkin sillä tavoin, että otsikot kirjoitetaan englanniksi ja varsinainen asia sitten suomeksi. Onko siinä jotain hienoa? Miksi? Ainakin se on minusta melko ärsyttävää, samoin kuin englanninkielisten fraasien ripottelu sinne tänne, kuten nyt vaikka tuossa allekirjoitusta edeltävässä kappaleessa. Tarkoittaako “I still love you” eri asiaintilaa kuin “rakastan teitä vieläkin”?

Pidän suomesta. Koska puhun päivittäin sekä suomea, englantia että ranskaa, on pääni välillä kuin terästynnyri, jossa sanojen kaiut tyrmäävät toisensa. Ulosantini on mitä sattuu, millä kielellä sattuu – se varmasti heijastuu kirjoitettuun tekstiin. Suomalaiset sanat ovat voimakkaita ja säästeliäästi käytettyjä. “Äiti, missä meillä pidetään moottorisahoja?” kuulostaa keksimällä keksityltä. Englanninnettuna lause loitontuu.

Kenties pääsen jonain päivänä irti pelostani suomenkielisiä sanoja kohtaan. Ainakin lupaan (itselleni) kiinnittää asiaan huomiota.

Advertisements

1 Response to “Puhdasta”


  1. 1 Hauwerine 29/10/2014 at 8:21 am

    Voi kun palaisit vielä bloggaamaan, tätä oli ihanaa ja inspiroivaa lukea!


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s




Ota yhteyttä

reallyclean@live.com

Viime päivien eniten klikatut

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.

Join 2 other followers

Kalenteri

September 2017
M T W T F S S
« May    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930  

Shop


%d bloggers like this: