Archive for the 'Fiilis' Category

Eräs tiistai

Edit: No niin harmittavasti siihen sitten jäi kuitenkin pieni kirjoitusvirhe. Korjasin vihreällä ruksilla, ja julistan, että epätäydellinen on täydellistä.

Advertisements

Univormuprojekti: täydellinen epäonnistuminen

Lienee tullut selväksi, ettei blogini ole millään muotoa muotiblogi. Tyyliblogistinakaan en tunne viime aikoina juuri kunnostautuneeni. Siihen on varmaan eniten syynä se, että stealth-vaatetus ei ehkä sittenkään pitemmän päälle tunnu tyyliltä, vaan pakon sanelemalta pahalta. Univormulta.

Ihailen oikeasti niitä naisia ja miehiä, jotka onnistuvat jokapäiväisellä tyylilllään olemaan sekä toimiston pukukoodin mukaisia että luovia pukeutujia. Oma univormuprojektini on ollut yksi hemmetin suuri epäonnistuminen. Ei vaan ole aikaa, eikä 7/7-inspiraatiota, tai siis 5/7-inspiraatiota. Muistelen erästä kollegaani monien vuosien takaa – hänellä oli joka päivä päällään samat vaatteet, mutta tennarit ja Swatch-kello vaihtuivat joka päivä. Hän olikin mukana jossain Swatch-klubissa ja taisi omistaa kaikki siihen mennessä valmistetut Swatchmallit. Se oli sitä aikaa, kun uusmedialasit vielä tekivät tuloaan.

Ajattelen jotain Sex and the Cityn Mirandaa – olisipa minullakin joku Pat Field jokapäiväisenä henkilökohtaisena stylistinä, mutta lienee parasta tyytyä siihen faktaan, että olen tosi tylsä arkipukeutuja. Onneksi sentään saan hieman ilotella viikonloppuisin. Niin ja hei etätyöpäivinä – niitäkin tosin on mahtunut kalenteriin viime aikoina hyvin niukalti.

Mitä se oma tyyli oikeastaan on? Sitä, millaiseksi itseni tunnen vai sitä, millaisena muut minut näkevät?

Kuvituksen pohjat www.designersnexus.com ja www.sxc.hu 

Jos

Osuva ilmentymä ajatukselle elämä ajaa ohitse voisi olla se, kun istuu lomaviikolla toimistossa kuunnellen tietokonekaapin huminaa ja katsellen hämärän toimistotilan ja ikkunasta sisään tunkevan kirkkaan auringonvalon kontrastia. Sitä voisi olla tekemässä niin montaa muuta asiaa, mutta kun ei ole.

Ei se mitään: haaveiden aika ei ole ohi! Jonain päivänä turvaan selustani mojovalla lottovoitolla, jonka ansiosta molemmille mummeille palkataan kodinhoitajat ja seuraneidit, ostamme penthousen Pariisin latinalaiskorttelista, kesähuvilan Antibesin liepeiltä ja minulle puolipäivätyön vapaana internetsurffaajana. Silloin meistä tulee kauniita ja menestyviä, ja pojastamme kasvaa kohtelias kosmopoliitti, joka kuitenkin on valmis perirehteihin perunamaatalkoisiin jos vain pyydetään.

Minä tietysti alan päätoimisesti käyttää rennon hienostuneita vaatteita, vaikka niitä Martin Lamothen mekkoja. Harrastuksenani on metsästää sunnuntaimarkkinoilta vanhoja muotipiirroslehtiä ja kristallilaseja, ja meillä syödään iltapäiväkahvien kanssa vaaleanpunaisia masariinileivoksia.

Mutta tarvitaanko tähän kaikkeen lottovoittoa.

Kiiltokuvat: Blumchen.com

Ylösalas

Viime viikkojen aikana on tapahtunut kaikenlaista – sukulaisen poismeno, toisen alzheimerdiagnoosi, pääsiäinen, puutarhatyöt, töissä odottava vuori tekemättömiä projekteja ja määräaikoja, lapsen koulunkäynti. En ole osannut panna kaikkia näitä asioita oikeaan perspektiiviin, enkä tiedä, missä järjestyksessä niitä pitäisi käsitellä. Kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen eikä asioita voi erotella kategorioihin kuin reseptin aineksia. Yritän ylianalysoida tunteitani, loggaudun blogiin, alan kirjoittaa, huomaan, kuinka pinnalliselta tekstini vaikuttaa. En haluaisi vain valittaa, joten koitan piristää itseäni surffailemalla Irregular Choicen kevätkenkäkatalogissa. Sekin tuntuu jotenkin hölmöltä. Tässä sitä vain ajatellaan höpöjuttuja, vaikka maailmassa on virhe, joka vaatii korjaamista heti ja nyt.

Olin pari viikkoa sitten burnoutluennolla, jossa sanottiin taas kerran, että vaikket aina voi vaikuttaa siihen, mitä elämä sinulle tarjoaa, voit itse päättää, miten siihen reagoit. Mitä jos ei tiedä, miten reagoida? Milloin pitää “make lemonade” ja milloin antaa itselleen aikaa pähkätä, vanua edestakaisin, jämähtää paikoilleen?

Tajuan, etten voi vaikuttaa kaikkeen, ja etten ole itse vastuussa kaikesta. Minun pitää jotenkin oppia, että incremental change on tosi hyvä juttu.

Pläää

Se, mitä minulla juuri nyt on päällä, pitäisi lailla kieltää:  farkkutakki sinisen pankkiiripaidan ja mustien pitkisten päällä. Tylsyys, tavallisuus ja epämuodikkuus.

Smize!

Bisquits sai minutkin ylipuhuttua ja koukutuin. Nimittäin höpönpömppään, America’s Next Top Modeliin. Tyra-mail! Parissa viikossa on tullut katsottua enemmän tai vähemmän pikakelauksella kaikki ilmaisessa jaossa olevat jaksot, ja nyt sitten mietin että viitsinkö aloittaa viimeisintä tuotantokautta. On se vaan olevinaan niin pöljää, kun aikuiset miehet ja naiset ruotivat vuodesta toiseen samoilla maneereilla samanlaisia juttuja, samanlaisia tyttöjä, samanlaisia kuvia ja mainosklippejä. Easy, breezy, beautiful.

Selvä, myönnetään: olen harjoitellut peilin edessä omaa smize-tekniikkaani, ja huomaan tämän tästä tarkkailevani valonlähteitä, kohentavani ryhtiä ja miettiväni, millainen persoona minusta näkyy ulospäin. Lounastin eilen erään uudehkon työkaverini kanssa, ja toivon, ettei se ollut ainakaan flirttaileva.

Aika vetää tietokoneen piuha irti seinästä, kenties.

Sekasoppaan mukaan tämä bongaus: aivan ihanat mikkiaurinkolasit (Honey I stole your jumper).

Flou

Hairahduin eräänä päivänä tarkastelemaan tämän blogin alkupäässä kirjoittamiani postauksia. Silloin oli sitä angstia ja masennusta, kaikenlaista. Jossain vaiheessa, muistaakseni joskus tammikuun ensimmäisen ja toisen viikon kieppeillä, mieleni hämärät varjot yhtäkkiä haihtuivat kuin tuhka tuuleen, aurinko pilkisti pilvien takaa ja kivi pyörähti sydämeltäni (kliseet tarkoitettuja).

Samalla tuntuu myös menneen luovuus. En jaksa innostua mistään henkisestä aktiviteetista. En opiskelusta, en kirjoittamisesta, en piirtämisestä, en vaatteista. Kaikki on vain tasapaksua, ihan normaalin mukavaa tavallisuutta. No, ehkä näin kevään korvalla puutarha multakasoineen jo hieman kutsuu.  Muuten sitä sitten vain ollaan: ommellaan ratkenneita saumoja, viedään lasta paikasta toiseen ja puurretaan töissä kuuteen asti.

Luovuus ja hulluus.


Ota yhteyttä

reallyclean@live.com

Viime päivien eniten klikatut

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.

Join 2 other followers

Kalenteri

September 2017
M T W T F S S
« May    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930  

Shop