Archive for the 'Luonnonkaunis' Category

Itse tehtyä: ystävänpäivän mustaherukkaminisaippuat

Tilasin viime viikolla muutamia höpsöhköjä mutta niin ihania kosmetiikkaraaka-aineita: tuoksuöljyjä, hedelmäjauheita ja sen sellaisia. Nepä saapuivat juuri sopivasti ystävänpäiväksi, joten pääsin heti kokkailemaan. Saanko esitellä: mustaherukkatuoksuminisaippuat. Niiiiin söpöjä, ja niiiiin helppotekoisia.

Melt-and-pour soap base: ohje ei voisi olla helpompi. Sulata vesihauteessa, lisää haluamasi tehoaineet ja jäähdytä muottiin.

Mustaherukkajauhe. Se muuttui seoksessa violetiksi, mikä oli hyvin kuul juttu.

Tuoksuöljy Amour, tietysti. Se tuoksuu kakulta, suklaalta, persikoilta, vaniljalta… rakkaudelta!

Kliinisen ja ammattimaisen näköinen sekoitustikku. Oikeassa elämässä takeaway-sushin syömäpuikko.

Jääpalamuotti, muutamasta epäonnistuneesta äh-tää-juuttu-kiinni -episodista viisastuneena vaseliinilla voideltu.

Rakkausjyväset valmiina matkaan.

Pikkupikkupakkauksia jää kolme yli tarpeeni, joten kolme ensin ilmoittautunutta saa kukin pieneen metallipurkkiin pakatun saippuan omakseen. Marssijärjestys sama kuin ennenkin, eli ilmoittautua voi kommenttilaatikossa jättämällä meiliosoitteensa siihen kenttään jossa sitä kommentoidessa kysytään (sitä ei julkaista). Huom. saippuat ovat todella minikokoisia. Hassu tähän nyt disclaimeria lisätä, mutta: en vastaa saippuoiden pesutehosta enkä niiden aiheuttamista mahdollisista allergisista reaktioista. Kaikki käytetyt ainekset ovat kosmetiikkakäyttöön tarkoitettuja.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Advertisements

Itse tehtyä: antiselluliittikahviscrub

Vaikka lunta tupruttaa edelleen taivaan täydeltä, on pakko uskoa, että kesä tulee vielä joskus, ja kesän myötä pukeutuminen vähempiin vaatteisiin, jopa (huu) uimapukuun.

Koska en enää ikinä halua turvautua erääseen Linéance-merkkiseen, hmm, hoikistumisseerumiin ja sen tuottamaan tuntemukseen siitä, että reiteni ihan just nyt millä sekunnilla hyvänsä joko jäätyvät ikikohmeeseen tai räjähtävät tuhannen päreiksi, päätin kokeilla kofeiinia. Sen kun kerrotaan stimuloivan ylimpiä ihokerroksia tietynlaista epätoivottua appelsiiniefektiä vähentävästi.

Pitemmittä puheitta, antiselluliittikahvikuorintatahna syntyy näin:

  • kupillinen käyttämättömiä kahvinporoja
  • merisuolaa noin neljäsosa kahvin määrästä
  • muutama ruokalusikallinen jotain mukavaa öljyä, esim. aprikoosinkiviöljyä

Sekoita aineksia mikserissä, kunnes merisuola on pilkkoutunut kahvin sekaan ja kunnes konsistenssi on kuin märkää hiekkaa. Jos pitää öljyisemmästä, voi öljyä luonnollisesti lisäillä oman maun mukaan. Itse jätin seoksen melko kuivakaksi.

Tulos: Tuoksuu kuin vasta-avattu kahvipaketti, kuorii hyvin ja antaa boostia aamuun.  Olo on kuin kahvisuihkussa! Raaka versio kahviscrubista syntyy niin, että keitetään kahvit, juodaan kupillinen, otetaan porot suodatinpussista talteen ja kuoritaan iho niillä kahvinporoilla. Mikä erityisteho kofeiinilla on tavalliseen kuorintaan verrattuna jäänee kylläkin nähtäväksi. Raportoin mikäli raportoitavaa ilmenee.

Itse tehtyä: hajuvesitikkarit

Pyörittelin tuossa eräänä päivänä vaha-, voi- ja öljyvarastoani ja mietin, että pitkäänköhän ne meinaavat raaka-aineina säilyä. Ensimmäinen tilaamani satsi alkaa olla vuoden vanha, joten lienee parasta alkaa hankkiutua aineista pikkuhiljaa eroon.

Samaan aikaan toisaalla:  Bisquits antoi jokin aika sitten idean hajuvesipuikoista, ja muistin että näitähän minä silloin joskus käytin runsaastikin. Eikun keittiöön.

Ero kiinteän hajuveden ja esim. huulirasvan välillä on se, että hajuvesipatukoissa ei ole kosteuttavaa rasvaa. Muuten raaka-aineet ovat jotakuinkin samat:

  • puoli desiä mehiläisvahahiutaleita tai muuta vahaa
  • puoli desiä aprikoosinkiviöljyä tai muuta öljyä
  • 5-8 tippaa tuoksuöljyä (essential oil)

Valmistusperiaate oli vanha kunnon melt and pour: vaha ja öljy sulatellaan vesihauteessa, vahan täysin liuennuttua lisätään tuoksuöljy. Keväästä inspiroituneena valitsin tuoksuksi mandariinin.

Puolet seoksesta kotiutui pieneen kosmetiikkapurkkiin, mutta toisella puolella halusin vähän leikkiä. No, eiväthän nuo nyt aivan oikeita tikkareita muistuta, enemmänkin puolivalmiita lässähtäneitä muffinsseja. Sitäpaitsi ne näyttävät erehdyttävästi valkosuklaatikkareilta – ei hyvä!

Tarkoituksensa ne silti täyttävät vallan mainiosti, ja pikkuinen purkki kulkee laukussa aivan huomaamatta.

Itse tehtyä: kuohuviinisaippua

Ohje.

saippua01

Vaaleanpunainen kuohuviini.

saippua02

Saippuabase.

saippua03

Aprikoosinkiviöljy.

saippua04

Tuoksuöljy.

saippua05

Floppi.

saippua06

Oppitunti 1: Vaikka internet onkin pullollaan mainintoja sampanjasaippuasta, ei se silti tarkoita, että kirjasta löytyneen saippuaohjeen mineraaliveden voisi korvata kuohuviinillä.

Itse tehtyä: minttunuhavoide

minttuvoide01

minttuvoide02

minttuvoide03

minttuvoide04

Meilläkin on sairastuttu oikein koko perheen voimin syysnuhaan. Ei flunssaan, vaan ihan tavalliseen nuhaan, joka vie mehut, koska kuumeettomana ei ole väsynyt olo, vaikka päätä särkeekin. Mieleen muistuivat helpot kotirohdot kuten kuumaan veteen liuotetut eucalyptus-karkit, höyryhengitys ja …Vicks vaporub. Koska kukaan ei kai oikeasti pidä vaporubista, päätin kokeilla omaa, hajuhermoille ja omatunnolle lempeämpää versiota.

Hain puutarhasta hieman minttua, ja lorautin sen päälle jonkin verran aprikoosinkiviöljyä. Varsinaista minttuöljyä voi nähdäkseni tehdä niin, että pakkaa seoksen ilmatiiviiseen astiaan ja filtteröi mintun pois kuukauden päästä. Omat kokeiluni ovat aina päättyneet homehtumiseen, joten nopeutettu metodi oli tarpeen. Lämmittelin öljyseosta hitaahkosti vesihauteessa noin tunnin ajan mintunlehtiä sekoitellen ja painellen. En päästänyt öljyä liian kuumaksi vaan se pysyi kosketettavan lämpimänä koko prosessin ajan.

Siivilöin mintunlehdet pois ja lisäsin öljyn sekaan hyppysellisen karitevoita. Otin seoksen pois vesihauteesta ja sulattelin karitevoin lämpimään öljyyn kärsivällisesti sekoitellen ja odotellen. Kun viimeinenkin karitevoihaitula oli liuennut, lisäsin seokseen vielä muutaman tipan rosmariini-kamferiöljyä. Kamferi on tuttu lihaksia rentouttavista ominaisuuksistaan ja pistävästä hajustaan. En lisännyt voiteeseen mitään vahaa, vaan pyrkimyksenä oli saada karitevoista öljyn avulla notkeutettu seos, jotta se olisi helposti levitettävissä.

Seos lasipurkkiin ja lasipurkki jääkaappiin parin tunnin ajaksi.

Tulos? Vaikka rosmariini-kamferiöljy sai koko asunnon tuoksumaan voimakkaasti, itse voide jäi tuoksumaan enemmänkin mintulta kuin miltään muulta. Hieroin voidetta jumissa oleviin hartioihini siinä toivossa, että minttuaromit leijailisivat sitä kautta tukkoista nenääni helpottamaan ja siinä toivossa, että kamferi saisi lihakseni löysistymään. Noh. Jos tavoitteena oli lempeän tuoksuinen voide, onnistuin. Se oikea vaporub on ehkä kymmenen kertaa voimakkaampaa, ja se, mikä omastani jäi puuttumaan, on eukalyptus. Mutta kyllä tämäkin menettelee… ainakin se on iholle mannaa.

Itse tehtyä: suklaakanelihuulirasva

chocolipbalm01

chocolipbalm02

chocolipbalm03

chocolipbalm04

chocolipbalm05

chocolipbalm06

chocolipbalm07

Ahdistava totuus valkeni, kun kesäfarkkujen nappia oli eräänä aamuna hankala saada kiinni. Viime aikojen suklaa-, karkki– ja macaron -intohimoista päätellen ei mikään ihme – jotain täytyy tehdä!

Olisikohan tästä huulirasvasta suklaan substituutiksi?

  • 40 g kokumvoita tai muuta vastaavaa, esim. kaakaovoita, mangovoita, karitevoita
  • 40 g avocadoöljyä tai muuta vastaavaa, esim. oliiviöljyä
  • 20 g jojobavahaa tai muuta vastaavaa, esim. mehiläisvahaa
  • 20 g kaakaojauhetta
  • 10-20 tippaa kaneliöljyä (essential oil)

Voi, öljy ja vaha sulatetaan vesihauteessa. Kaakaojauhe lisätään ja sekoitetaan hyvin. Kaakaojauhetta ei muuten kannata lisätä kuten minä eli kokkareisena, vaan siivilöitynä sihdin läpi – duh! Viimeisenä lisätään kaneliöljy – määrässä kannattaa käyttää omaa harkintaa. Itse lurautin seokseen parisenkymmentä tippaa mikä alkaa olla maksimin rajoilla. Tässä vaiheessa seos tuoksuu hyvin paljon samalta kuin piparkakkutaikina ja on voimakkaan tummanruskeaa. Mmm!

Seos kaadetaan astioihin ja annetaan jähmettyä joko huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Jos seos pääsee ennen purkittamista liikaa jähmettymään, sen voi hyvin sulattaa uudestaan kevyesti vesihöyryhauteessa.

Kokumvoi on internetlähteiden mukaan peräisin Intian suunnalta, jossa sitä on käytetty ihon naarmujen ja kuivettumien parantajana – siis ihanteellista huulirasvaan. Satuin sitä tilaamaan, koska luin jostain, että se on hyvin “vakaa” voi (toisin kuin esim.helposti rakeistuva karitevoi) ja koska sen sanotaan imeytyvän nopeasti. En tiedä, onko sillä suomenkielistä nimeä – kasvi, josta kokumvoi tuotetaan, on Garcinia Indica.

Kaneliöljyn voi muuten jättää reseptistä kokonaan pois, mikäli ei ole kiinnostunut Tiger Balm– tai jouluviboista. Minttu- tai appelsiini saattaisivat sopia tähän myös.

Tulos: Erinomaista! Kaakaojauheesta johtuen voide antaa huulille hennon sävykerroksen, eikä kanelikaan mikään paha lisä ole. Seuraavalla kerralla taidan kyllä jättää kaneliöljyn pois ja lisätä voiteeseen sen sijaan roiman annoksen raastettua tummaa suklaata

Itse tehtyä: kuivashampoo

dryshampoo06

dryshampoo07

dryshampoo05

dryshampoo02

dryshampoo01

dryshampoo04

dryshampoo03

Kuivashampoo nousi kesällä Tigin uutuustuotteen myötä hillittömään blogimyllytykseen. En ole koskaan kuivashampoosta varsinaisesti pitänyt, vaikka pakkohan sitä on aina yksi pullo kaapissa oltava niitä aivan hirveitä aamuja varten.  Parempi kuivashampoolla tönkätty tukka kuin rasvainen liimaletti… mutta eikö kuivashampoota voisi tehdä itsekin, ilman kemikaaleja? Kokeillaan.

  • Ota puolitoista desiä kaurahiutaleita.Vaaleanruskeista hiutaleista tuskin jää kovasti valkeaa purua tummaan tukkaan?
  • Ota puolitoista desiä kuivattua laventelia. Mikä tahansa tuoksuva yrtti käy – laventelia sattuu olemaan kaapit pullollaan ja kaiken lisäksi sillä sanotaan olevan antiseptisiä ominaisuuksia, plus tietysti huumaava tuoksu.
  • Ota pari teelusikallista ruokasoodaa. Soodan sanotaan häivyttävän hiuksista epätoivotut hajut, esim. rasvankäryn.
  • Sekoita ainekset pulveriksi mikserissä. Itse annoin mikserin hyristä suurimmalla nopeudella kokonaisuudessaan kolmesta viiteen minuuttia, koska muutamat kaurahiutaleet pysyttelivät itsepäisesti kokonaisina. Tavoitteena on hyvin hienoksi jauhettu jauhe. Morttelilla tai myllynkivillä saattaisi onnistua vieläkin paremmin, hätähousut tyytyvät sähkövempaimiin.
  • Purkita. Ihanteellinen pakkaus saattaisi olla kaakaosirotin (tai parmesansirotin, miten vaan), mutta mikä tahansa ilmatiivis rasia käynee. Omani IKEAsta.

Havainnollisena kuvana lähtötilanne: linttaan nukutut, rasvaisehkot suortuvat (anteeksi). Kuivashampoota tulee hieroa hiuksiin erinäisiä määriä ja harjata ylijäämäpulveri pois. Kaukaa viisaana suoritin operaation kylpyammeen päällä.

Entä tulos? Viimeisestä kuvasta näkyy, että pientä harjausta vielä tarvitaan – vaikka itsetehty kuivashampoo ei aivan valkeaa olekaan, jättää se silti tummahkoihin hiuksiin puuteriset jälkensä. Hiukset tuntuvat kuitenkin paremmilta kuin ennen käsittelyä, ja mahdollisesti myös vähemmän tahmaisilta ja kemiallisilta kuin kaupan kuivashampoon jäljiltä. Mainittakoon, että vertailukohtani on Schwarzkopfin epämuodikas shampooing sec.

Tuomio: Hiuksiin jäävä hento laventelin tuoksu vetää pointsit reippaasti omatekemän puolelle. Oman puutarhan laventeli, Elovena ja ruokasooda päihittävät aerosolit mennen tullen! Pidän.


Ota yhteyttä

reallyclean@live.com

Viime päivien eniten klikatut

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.

Join 2 other followers

Kalenteri

September 2017
M T W T F S S
« May    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930  

Shop