Archive for the 'Perheidylli' Category

Lasten juttuja

Nyt en ainakaan voi väittää, ettenkö olisi saanut sormia multaisiksi ja saappaisiin ruohotahroja. Kevät kasvaa kohisten.

Viime aikoina olen lähinnä ollut kiinnostunut lasten ulkoilma- ja tee-se-itse -jutuista. Joitakin suosikkejani:

Viime viikonloppuna inspiroiduimme tietokirjoista ja kokeilimme, voiko sellaisen tehdä itse. Etsimme netistä mustavalkoisia kuvia piraateista, merirosvolaivoista, aarrearkuista ja papukaijoista. Printtasimme ne, ja leikkelimme lisää kiinnostavia kuvia ja aarrekarttoja sanoma- ja aikakauslehdistä. Näytin, miten paperia voi polttaa hiiltyneeksi reunoista, tai värjätä vanhan näköiseksi teellä ja kahvilla. Väritimme, liimasimme ja koostimme.

Hieno kirja siitä tuli.

Advertisements

Jes

Halusin dokumentoida, miltä tuntuu, kun saa tietää voivansa pitää kesällä kahden kuukauden pituisen loman. Kahden kuukauden – se tarkoittaa kahdeksaa viikkoa. Se taas tarkoittaa, että kun vähentää ensimmäisen lomaviikon, jolloin ajatukset ovat vielä ennen lomalle lähtöä tekemättä jääneissä töissä, ja viimeisen lomaviikon, jolloin alkaa jo ajatella loman väistämätöntä päättymistä ja töihin paluuta, on oikeaa lomaa silti jäljellä vielä kuusi viikkoa.

Mutta en minä nyt osaakaan kuvailla, miltä se tuntuu. Helpottavalta? Ihanalta? Samalta kuin silloin, kun löytää farkkujen taskusta sinne unohtuneen kaksikymppisen? Siltä, että samalla energialla voisi vaikka kasvattaa siivet ja ruveta lentämään?

Joo, jotakuinkin siltä.

Luxemburgissa sataa vieläkin lunta. Tiedän, että saan tänäkin iltana madella kotiin etanan vauhtia kesärenkaisten tööttäilijöiden seassa, ja että poikani tulee kieltäytymään nukkumaanmenosta, koska ei ole saanut viettää tarpeeksi aikaa kanssani ja koska hänellä on sen takia liikaa kerrottavaa, ja että herääminen huomenna kukonlaulun aikaa on jälleen yhtä itkua ja hammastenkiristystä, ja että tiet ovat huomennakin täynnä loskaa, jota kunnilla ei ole varaa suolata pois.

Ei se haittaa.

Minun kultajyviäni

hive

Minä, etsien kaapista purkillista oman kylän hunajaa:
“Is this the honey from our village?”

Mies:
“No, you’re the honey from our village
                                                          … or what’s left of it.”

 

Kuva:  valitettavasti ei omani, mutta vannon kautta kiven ja kannon että tämmöistä se meidän kylän hunaja on ja kennollinen sitä pitäis kaapissa olla!

Where do we keep all our chainsaws, Mom?

Lapsenvahti tuli kymmeneltä. Sillä oli siniset farkut, musta paita ja täydelliset pitkät hiukset. Se oli kiltti ja älykäs – opiskelija.

Minulla oli kukkapaita, puolihame, mukavat kengät ja ruskea, kammattu tukka. No ei ollut, mutta olisi hyvin voinut olla. Oikeasti minulla oli valkoinen paita ja tummansiniset pellavahousut, ja olin myöhässä. Lapsenvahtikin oli myöhässä, mutta jotenkin kaikkien myöhässä oleminen tuntui minun syyltäni.

Poika hyppäsi sohvalle, ylösalaisin, ja kippasi hiekkaiset paljaat tassunsa valkoista seinää vasten.

”The babysitter’s here! Boy what fun you two are going to have today!” sanoin hermostuneen tekopirteästi.

”We got some Chinese for lunch, and just help yourself to any Coke or Fanta you want.”  Because if I feed her stew she will explode.

Lapsenvahdin mielestä olin varmaan tosi lame. Tunsin itseni Calvinin äidiksi.

Milloin minusta tuli täti-ihminen?


Ota yhteyttä

reallyclean@live.com

Viime päivien eniten klikatut

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.

Join 2 other followers

Kalenteri

September 2017
M T W T F S S
« May    
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930  

Shop